Manu on poissa
8.11.2020 21:17 Uutiset / Jaoston pääsivusto

Manu on poissa

Sain torstaina 5.11. viestin, jota kaikki narukeräläiset ovat pelonsekaisin tuntein odottaneet. Mikko-pojan sanoma isästään, Manu Heikkilästä, oli lyhyt, mutta kaiken kertova: ”Nyt on yksi Ikikerän mestari siirtynyt ikuisille pallokentille.”

Tuo Mikon käyttämä ”mestari” –sana on oiva ilmaisu, kun ymmärretään, ettei se suinkaan tarkoita mitään mestaroimista ja määräilyä. Kauas se Manusta.Hän oli tekijä ja toteuttaja. Hän ei hötkyillyt eikä hosunut. Ystävällisen rauhallisesti hän suhtautui kiperiinkin tilanteisiin. Yhteisöllisyys oli hänelle tärkeä. Hän oli joukkuepelaaja, joka piirre ilmeni myös hänen lempiharrastuksessaan suunnistuksessa. Monet olivat ne hommat, jotka hän hoiti Rastikarhujenkin joukoissa.

Jo ennen ison tekojääradan valmistumista 1985 hän tuli poikansa harrastuksen kautta jääpallotoimintaan mukaan. Narukerän 30-vuotishistoriikissä urheilutoimittaja Veijo-Lassi ”Veho” Holopainen kirjoitti sattuvasti yleismies-Manusta: ” Manu on yksi niistä toimenmiehistä, jotka ennen Narukerän otteluita ja niiden jälkeen huolehtivat monista järjestelyihin liittyvistä toimista, seuran taloudessa tärkeiden mainostaulujen hoidosta, valvonnasta, kuriin liittyvistä seikoista ja lipunmyynnistäkin silloin tällöin.”Yleismies” Manu Heikkilän – diplomi-insinööri, liikennesuunnittelija – ja hänen kollegansa tunnetaan punaisesta ”virka-asusta”. Heidän työnsä kuuluu iloisen jääpallon kokonaiskuvaan.”

Edellä kerrottu oli ikään kuin alkusoittoa, sillä Manun Narukerässä yli 35 vuotta kestänyt ura piti sisällään myöhemmin yhä vaativimpia tehtäviä. Tekojääradan katettu, lämmitettävä katsomo ja Narukerä-talo eivät valmistuneet ilman talkoolaisten apua. Niissä Manu oli vahvasti mukana. Hän ei koskaan korostanut itseään. Eleettömyys ja vaatimattomuus olivat hänelle ominaista. Omia aikojaan hän saattoi kovan lumipyryn sattuessa poiketa paanalle ja hoitaa kulkuteiden avaamiset ja muut lumityöt, tai siivota nurkkia kentälle kertyneistä roskista. Narukerän veteraanijaoston – Ikikerän – toimintaan Manu osallistui ahkerasti. Yleisövuorojen lipunmyyntiin tai vastaaviin kun tarvittiin vapaehtoista, hän oli aina ensimmäisenä ilmoittautumassa.

Manu on poissa. Seuratyöntekijöiden rivistössä on valtava aukko. Me kaikki narukeräläiset hiljennymme kunnioittamaan arvostetun seuratoverin muistoa.

Hannu Neva


   
Lisää uutisia
Narukerä ry
«  Marraskuu   »
Kategoriat